Sitra



Savustettuja lähiahvenia Pohjois-Karjalasta.


Sitran selvitys: Lähiruoan markkina kolminkertaistuu viidessä vuodessa

Paikallisesti tuotettu ruoka on Suomessa vielä marginaalissa alle prosentin osuudella keskittyneistä elintarvikemarkkinoista. Sitran teettämän selvityksen mukaan se voi kuitenkin kolminkertaistua nykyisestä 74 miljoonasta eurosta 100 – 200 miljoonaan vuoteen 2015 mennessä. Arvio pohjautuu luomuruuan kehitykseen 2000-luvulla.

Lähiruoan logistiikka ja brändi luupissa

Sitran Maamerkit-ohjelman johtava asiantuntija Jyri Arponen perää lähiruoalle uudenlaista jakelua ja brändäystä. Selvitys ennustaa kuluttajien verkkopalveluita, pieniä tukkuja, tuoretukkutoreja sekä monimuotoisia toimitus- ja kuljetusmalleja.

- "Kuluttaja haluaa sekä rymättyläläisen lampurin tuottamaa palvilihaa että ison meijerin kotimaista luomukermaa. Nyt alalla koetaan näin erilaisten tuotteiden hylkivän toisiaan. Lähiruoka ja isot ketjut eivät ole kilpailijoita, vaan uusien vahvojen toimijoiden tulo lisää kysyntää ja hyödyttää kaikkia", Arponen vakuuttaa.



Pohjoiskarjalaista lähiruokaa ravintola Kielon lautasella Joensuussa.


Lähiruokamarkkinoilla vähän kilpailua

Toinen raportin kirjoittajista, konsultti Mikko Sihvonen Deloittesta totesi, että kilpailu lähiruokamarkkinoilla on vielä heikkoa ja ala elinkaarensa alkupäässä.

"Missä ruoan arvo sitten luodaan? Onhan se hyvä ihme brändäyksessä. Nyt Suomessa ei ole vahvoja lähiruokabrändejä tai toimijoita", Sihvonen sanoi selvityksen julkistustilaisuudessa kesäkuussa 2010 Helsingissä.

Puolet aikoo kääntyä lähiruokaan

Paikallisen ruokatuotannon puolesta puhutaan nyt niin EU:n kuin Suomenkin hallinnossa. Myönteistä pöhinää alalle tuovat terveys- ja ympäristötietoisuuden sekä ruokaharrastuksen nousu ja teknologiakehityksen avaamat mahdollisuudet esimerkiksi yhteisöllisessä mediassa.

Konsulttiyritys Deloitten Sitralle tekemässä selvityksessä yli puolet kuluttajista ilmoitti aikovansa tulevaisuudessa ostaa nykyistä enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Nyt valtaosa kokee, että lähiruokaa on hankala löytää, ja se rajoittaa ostamista.

Missä yhteinen tunnus?

Raportissa suositellaan yhtenäisen tavaramerkin tai pakkausmerkinnän kehittämistä lähiruoalle. Näin se tunnistettaisiin paremmin, mikä uskotaan kasvattavan markkinaa. 





Kuva. Valtakunnallinen tunnus lähiruoalle puuttuu. Ohessa ensimmäisenä Nilsiässä Pohjois-Savossa käyttöönotettu, elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohankkeessa Jukka-Pekka Korpi-Vartiaisen suunnittelema tunnus.    

Lähiruokaan käytetty keskiostos on tällä hetkellä alle 40 euroa kuukaudessa. Tulotasolla ei tutkimuksessa ollut vaikutusta ihmisten lähiruokaostoihin.


Limousin-pihviä saa lähiruokana ainakin Joensuussa. Ravintola Kielo. 


Lähiruoka ei voi tulla ulkomailta

Lähiruokaselvityksessä lähiruoaksi määriteltiin Suomessa tuotettu ruoka. Sen on oltava elintarvikemääräysten mukainen, laadukas, kestävästi ja lyhyellä tuotantoketjulla tuotettu elintarvike.

Sitran teettämä Lähiruoka, nyt – trendistä markkinoille -selvitys on tarkoitettu työkaluksi ruokaketjun yrittäjille. Se kertoo mitä vaatimuksia, haasteita sekä uusia liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia alalla on. Maamerkit-ohjelma 2010 - 14 etsii uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen ja vauhdittaa liiketoiminnan syntymistä. (Ruokatieto)



Verkossa

Sitra - Maamerkit

Ruokatiedon uutinen


2010 © Sisä-Savon seutuyhtymä               Uutiskirjeen tilaus/peruutus

Pohjois-Savon ELY-keskus on rahoittanut tätä julkaisua.