Kaupan yhteiskuntavastuu

”Itselleni paikallisen elinkeinoelämän edistäminen on myös osa yhteiskuntavastuutamme. Toivon, että eri yhteistyötahot, kauppa ja viranomaiset mukaan luettuna, ovat työntämässä eteenpäin pienempiä yrityksiä, erityisesti uusien innovaatioiden luojia. On selvää, että kaikkien asioiden on pienelläkin toimijalla oltava kunnossa, mutta tiukimmat pykälien tulkinnat saattavat heidän kohdallaan estää kannattavan toiminnan”, kauppias Päivi Korolainen pohdiskelee.

Luottamus tärkeää

Hänen mukaansa luottamus lähitoimittajan kykyyn hoitaa asiansa kunnolla pohjautuu usein henkilökohtaiseen tuntemiseen, eikä heidän kohdallaan riskienkään koeta olevan kovin suuria. On ymmärrettävä kokonaisuus, se positiivisuuden kierre, mikä saadaan aikaan työllistämällä paikallisia yrittäjiä ja heidän myötään monia muita paikallisia ihmisiä.

”Joskus huolenani on pienten yrittäjien jaksaminen ja yritysten elinikä sekä jatkuvuus. Olen saanut myös surra loistavien tuotteiden ja hyvän yhteistyökumppanin menetystä yrittäjän siirtyessä eläkkeelle ilman jatkajaa”, Päivi kertoo puntaroidessaan mennyttä.

Lähituotteet kolmeen (3) ryhmään

K-Supermarket Mehevän kauppiaan Päivi Korolaisen mielestä lähi- ja suoratoimittajat voisi jakaa kolmeen ryhmään:

(1) välttämättömiä tuoretuotteita toimittaviin,
(2) erilaistavia tuotteita toimittaviin sekä
(3) erikoistuotteita toimittaviin.

Ei niin, että joku tavarantoimittaja kuuluu aina johonkin ryhmään, vaan siten, että kussakin kaupassa tilanne on jonkun verran erilainen samojen tavarantoimittajien kesken.

Ryhmä 1. Välttämättömät lähituotteet

Päivin mukaan välttämättömiin lähituotteisiin lukeutuvat tuoretuotteet, joihin lukeutuvat leipä, peruna, muut hevi-tuotteet, kala, marjat ja kananmunat. ”Niiden volyymi voi vaihdella, mutta niiden olemassaolo vaikuttaa tuoreuskuvaamme, ympäristöimagoomme, kaupan kotoisuuteen ja siihen sitoutumiseen.

Tämä ilmenee ehkä voimakkaammin pienemmillä paikkakunnilla, mutta toisaalta tiedostavien kuluttajien parissa siitä saattaa tulla erittäin merkittävä kaupan valintaperuste”, Päivi sanelee.

Ryhmä 2. Erilaistavat tuotteet

Päivin mukaan erilaistavat tuotteet pitävät sisällään monenlaisia, yleensä kohtuullisen tai erittäinkin hyvin kiertäviä tuotteita, joita ei välttämättä muualta saa ollenkaan. Yksinmyyntioikeus on näiden tuotteiden kohdalla ihan hyvä juttu, koska tavarantoimittajan volyymit eivät useinkaan riitä kovin paljon isompaan tuotantoon. Ryhmässä mukana voi olla lihaa, vaikkapa lammasta tai muuta erikoislihaa, ja lihajalosteita - kuten hyvää paikallista palvia niin kuin meillä, viljatuotteita, hunajaa, mehuja tms. Erilaistavat tuotteet voi useinkin sijoittaa segmentin mukaisesti hyllyyn: kuluttajat löytävät ne kyllä, kun ne on hyvin merkitty.

Ryhmä 3. Erikoistuotteet

Erikoistuotteet ovat Päivi Korolaisen mukaan haasteellisimpia. ”Gourmet-tuotteet, juustot, osa luomutuotteista, erikoiset lihajalosteet, hillot tms. ovat juuri niitä, joiden kohdalla asiakas täytyy herättää. Hyvä esittely omana kokonaisuutenaan, ”paikallinen tuote” -merkinnöin, käyttövinkein ja silloin tällöin maistatuksin ovat näiden tuotteiden osalta välttämättömyyksiä".

"Ja on muistettava, että tavoitteena on ainakin joidenkin näistä tuotteista siirtäminen edelliseen kategoriaan. Ja lisäksi on tuotteita, joiden valikoimissa pitämistä eivät tehokkuus ja tuottavuus puolla, mutta niiden erikoisuus ja markkina-arvo luo niille merkityksen”, Päivi puntaroi.

Kauppiaan oma aktiivisuus puntarissa

K-kauppiaan mukaan kauppakonseptit ovat yleensä melko tiukkoja ja kauppiaalta vaaditaan omaa näkemystä ja aktiivisuutta, jotta hän lähtisi tekemään työtä erikoisempien tuotteiden eteen. Monta kertaa jo paikan löytäminen vaatii melkoista vääntöä, paljon ymmärrystä ja tahtoa on sellaisilla kaupan suunnittelijoilla, jotka jo suunnitteluvaiheessa huomioivat nämä seikat.

Kaupan keskittyminen yksipuolistaa ruokatarjontaa

Päivi Korolaisen mukaan kaupan keskittyminen on tuonut mukanaan yhä suuremmat yksiköt. Niissä asiat rullaavat helpoimmin keskusliikkeidemme kautta. Hänen mukaansa seurauksena on kuitenkin se, että kaupan yksiköt muistuttavat tarjonnaltaan toisiaan yhä enemmän.

”Emme varmaankaan halua K-kauppiaina olla köyhdyttämässä suomalaista ruokakulttuuria ja kuluttajan vaihtoehtoja. On siis löydettävä keinot, jolla pienikin toimija pääsee tarjoamaan tuotettaan super- ja hypermarketeissa.

Samalla löydämme toivottavasti myös keinon erilaistua ja selviytyä tiukoissa kilpailutilanteissa muutenkin kuin sisäänvetotuotteiden hintaa laskemalla ja ilmoituksia suurentamalla”, Päivi Korolainen mietiskelee lopuksi puntaroiden tarkasti sanojaan.  


*  *  *  * 

Uudet haasteet

K-Supermarket Mehevä on suurten muutosten edessä. Pitkään suunniteltu uudisrakennus valmistuu syksyllä 2010 nykyisen liikerakennuksen viereen ja kauppa muuttuu samalla Citymarketiksi.

Uuden K-Citymarketin kauppiaina aloittavat 5.7. uudet kauppiaat Harri ja Sarika Kauppinen Pudasjärveltä.

Arttu ja Päivi Korolainen jatkavat uudesta liikekeskuskiinteistöstä vastaavina ja samalla he hoitavat uuteen liikekeskukseen sijoittuvia huoltamo-, ravintola- ja kotipizzapalveluita. 

Päivi Korolainen esitelmöi teemasta Elintarvikepäivä 2010 -tilaisuudessa 4. 5. Helsingissä.

P.S. Asian tärkeyden vuoksi haastattelu julkaistaan poikkeuksellisen pitkänä.