Teksti ja kuvat Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen

Kauppias Päivi Korolainen.
Päivi Korolainen K-supermarket Mehevästä saapuu aurinkoisena toukokuisen keväiseen haastatteluun. Päivi kertoo toimineensa miehensä Arttu Korolaisen kanssa kauppiaana perheyrityksessä sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuodesta 1990. Iisalmen keskustan tuntumassa oleva myymälä täytti tänä keväänä siis komeat 20 vuotta.
Ruokakaupan erilaistuttava
”Alusta alkaen olemme profiloituneet selkeästi ruokakaupaksi, valttinamme tuoreus ja monipuolinen valikoima. Kova kilpailu on estänyt hinnoittelun ylilyönnit. Siksi olemme tietoisesti hakeneet meille luontaisia erottautumiskeinoja. Niiksi ovat muotoutuneet palvelu, ympäristöasiat ja luomutuotteet sekä paikallisuuden korostaminen. Meillä on vahva, jopa osittain perheyrityksen alkuajoilta 1950-luvulta lähtöisin oleva kanta-asiakaskunta, jota olemme tietoisesti kasvattaneet”, Päivi retroilee.
Hans-Peter on kiuruvetisen Lumolan
juustolan mainio lähituote.
1990-luvulla luomuilua
Päivin mukaan 1990-luvulla luomutuotanto nosti voimakkaasti päätään, mikä näkyi nimenomaan paikallisena toimintana. ”Yrityksemme historiassa ei muuna ajankohtana ole päästy yhtä hyviin luomun myynninosuuksiin kuin silloin. Tuotteet tulivat konkreettisesti läheltä, omalta ja lähipaikkakunnilta sekä Savosta ylipäätään", Päivi kertoo.
"Edelläkävijöinä olivat silloin vihannekset, juurekset, kananmunat sekä viljatuotteet. Myös marjoja, marjajalosteita ja juustoja oli tarjolla. Silloin luotiin suhteet luomutukkuihin ja sitä kautta valikoimiin tuli myös ulkomaisia luomutuotteita”, Päivi heittäytyy nostalgiseksi.
Paikallisyhteistyön kehittäminen pitkäjänteistä
Päivi jatkaa kertoen, että tuolta ajalta on peräisin yhteistyö paikallisten viljelijöiden ja yritysten kanssa. Hänen mukaansa se on pitänyt sisällään monenlaisia toimintatapoja. Myös volyymit vaihtelevat suuresti tuotteesta riippuen.
K-Supermarket Mehevän lähi- ja suoratoimittajat eroavat suuresti toisistaan
"Volyymierot ovat hyvin suuria ja toimintatavat eroavat sen myötä. Meille Mehevässä määrältään suurimpia kumppaneita ovat paikalliset perunantoimittajat. Toki muutkin vihannestuottajat ovat merkittäviä: kasvihuoneviljelijät kautta vuoden ja sesonkien mukaisesti muut paikalliset viljelijät", kauppias Päivi Korolainen mietiskelee.
"Vakaan asiakaskuntansa ovat saaneet niin luomu- kuin onnellisten kanojen munien toimittajat – tämä siis jo kauan ennen nykyisiä säännöksiä”, Päivi pohdiskelee. Hän kertoo käyttävänsä paikallisia tuotteita, kuten kuorittuja perunoita ja juureksia, myös oman myymälän keittiössä.
Perinteisillä tuotteilla uskollinen ostajakuntansa
”Monien tuottajien kanssa yhteistyö on jatkunut kauan, vaikka määrät eivät olekaan suuria”, Päivi kertoo. Näillä tuotteilla vain on uskolliset ostajat ja yhteistyö toimii hyvin. Esimerkiksi Myllylän luomutilan viljatuotteista kaupan hyllystä löytyy 23 eri tuotetta savolaisesta talkkunasta muurinpohjalettujauhoihin.
| |
Päivi Korolainen:
"Tuotteen, logistiikan,
tilausjärjestelmän ja markkinoinnin on kaikkien oltava kunnossa, kun puhutaan lähituotteista".
1. Tuotteen ominaisuudet
Päivi vakavoituu analysoidessaan lähituotteille
asetettavia vaatimuksia. Hänen mukaansa tuotteen on oltava laadukas ja turvallinen. Toki
viranomaismääräysten täyttäminen ja omavalvonnan ovat tärkeitä, mutta
tuotekohtaisesti on painotettava sellaisia tärkeitä seikkoja kuin tuotteen säilyvyys, toimiva pakkaus ja
pakkausmerkinnät.
”Lähituotteelle lisäarvoa tuovat erilaisuus ja jopa erikoisuus, paikallisuus, paikallisen
ruokakulttuurin edistäminen ja säilyttäminen, sopivuus
erityisruokavalioihin tai muuhun erikoiseen kysyntään. Lähituote
voi olla myös mahdollisimman käsittelemätön,
alkuperäinen, lisäaineeton, jotka seikat ovat myyntivaltteja,
mutta saattavat olla myös haasteita kaupanpidolle vaikkapa logistiikan
ja lyhyen myyntiajan kautta”, kauppias Päivi Korolainen
pohdiskelee.
2. Logistiikka
Päivin mukaan lähituotteet tulevat kauppaan montaa
reittiä, useimmiten kuljetusliikkeen tuomana tai tuottajan itsensä
tuomina. Useisiin alueen kauppoihin tuotteitaan toimittavat
elintarviketuottajat (esim. leipomot) pyrkivät yleensä yhdistämään kuljetuksiaan. Etenkin
tuoretuotteissa on vaikeaa välttää monia erillisiä kuljetuksia, niin
ympäristölle haitallista kuin se onkin. Lohtuna on vain se, että matkat
ovat lyhyempiä. Päivin mukaan pienet toimittajat saattavat täydentää
hyllyt vaikka muun asiointinsa ohessa.
”Tavallisinta on tavaran tilaus puhelimella ja normaali hyllytys kaupassa. Monissa
tapauksissa tavarantoimittaja huolehtii
myös tuotteen riittävyydestä, ehdottaa täydennystä ja hyllyttää sovitun
määrän. Niin ikään on sopimuksia, joissa tuotteet ovat meillä
myyntitilissä ja laskutus tapahtuu myytyjen määrien perusteella.
Valmistajat ovat myös yhdessä markkinoineet tuotteitaan ja huolehtineet
yhdessä esimerkiksi omasta myyntiesittelystä kaupassa”, Päivi
kertoilee.
"Lähituottajille
paikallismyynti kullanarvoista"
Kauppias Päivi Korolaisen mukaan paikallisille toimijoille tuotteiden saaminen
kaupan hyllyyn on useimmiten niin tärkeää, että he ovat valmiit
ottamaan tuotteistaan hävikkivastuun ja toimittavat tarvittaessa
vanhentuneiden tuotteiden tilalle kuranttia tavaraa. Tällaisella
joustavalla jakelulla estetään myös varastojen kertyminen kauppaan,
sillä tuotteiden on hänen mukaansa pääsääntöisesti mahduttava hyllyyn.
”Tilausjärjestelmä tai
oikeammin aiheuttaa sen puuttuminensuuren haasteen. Tuotteesta on tällöin pidettävä huolta ”manuaalisesti” ja
tuotteesta vastaavan myyjän on oltava motivoitunut siihen. Volyymi ja
kiertonopeus eli merkki kysynnästä tietysti motivoivat kauppaa, mutta
muussa tapauksessa tavarantoimittajan aktiivisuus on A ja O, jotta
kysyntää pääsee syntymään. Tällaisessakin tilanteessa on hyvä sopia,
miten usein tavarantoimittaja vaikkapa soittaa kauppaan hyllyjä
täydentääkseen. Ja silloin, kun tuote löytää asiakkaansa, sitä täytyy
myös olla saatavissa. Asiakas ei kovin monta kertaa kysele tuotetta
turhaan”, Päivi jatkaa.
Heinäpuron marjatilan mehut
valmistetaan Ylä-Savossa.
3. Markkinointi
Markkinointi sisältää Päivin mukaan paljon asioita,
joilla tuotetta tehdään tunnetuksi. ”Oikea-aikaisilla
tuote-esittelyillä, maistatuksilla ja etenkin käyttövinkeillä on
keskeinen merkitys tuotteiden markkinoinnissa”, Päivi Korolainen
innostuu.
Hänen mukaansa tuottajan näkyminen kaupassa luo tarinan ja suhteen asiakkaan ja
tuotteen välille - se saa tuotteen elämään. Lähituotteiden
myyntipaikka on harkittava myös erikseen, sillä normaalivalikoimien
keskeltä pienempiä paikallisia tuotteita on vaikea löytää. Korolaisen
mukaan yleensä tällaisille tuotteille kannattaa järjestää yhteinen
esittely.
Päivin mukaan hyvä
pakkaus on tärkeä osa myymälämarkkinointia.
Pakkauksen sisältämä informaatio on tuiki tärkeää: tuotetiedoissa on
oltava esillä tuotteen ainesosaluettelo ja ravintosisältö, suola-,
kuitu- ym. pitoisuuksineen sekä sopivuus eri ruokavalioihin. Hän jatkaa:
”Kaupan on saatava myös kaikki
tuote-, hinta- ja pakkaustiedot sekä viivakoodit yms. helposti, ja siksi
mahdollisimmat monet asiat on hyvä toimittaa kauppaan sähköisinä
tiedostoina”.
Tavarantoimittajan
oma markkinointi vaikkapa laadukkaiden nettisivujen kautta edistää myyntiä. Nykypäivänä ei pidä
kaihtaa myöskään sosiaalista mediaa,
Päivi pohtii. Esimerkiksi johonkin ruokavalioon sopivasta uudesta
tuotteesta kannattaa kyllä viestiä paikallisille ravitsemuksen
ammattilaisille, ja myös ostopaikat, mistä tuotetta on saatavilla,
kauppias Korolainen muistuttaa.
Omavalvonta hyvä työkalu
Omavalvonta edellyttää kaupan ja suoratoimittajan välillä sopimusta tuotteista, hinnoista, tuotteen laadusta ja molempien
osapuolien oikeuksista ja velvollisuuksista. "Se on hyvä lähtökohta yhteistyölle ja
toivon, että se mahdollisimman nopeasti muodostuu itsestäänselvyydeksi,
kun kauppoja tehdään", Päivi sanoo.
Tarina jatkuu - tästä sivulle 2/2
| |